Perheemme koiraharrastus alkoi vuonna 1996, kun ensimmäinen koiramme ja samalla myös ensimmäinen alaskanmalamuuttimme Hukka saapui meille. Itse olin Hukan saapuessa vasta 6-vuotias, joten olenkin oikeastaan päässyt kasvamaan malamuuttien parissa. Ensimmäisiä kokemuksiani rekikoiraharrastukseen oli, kun Hukka veti minua pulkassa järven jäällä ja eipä pulkan tippuminen kerran avantoonkaan intoa latistanut, sehän oli vain hyvää karaistusta.
 Koiramäärän lisääntyessä hommattiin reki ja aluksi istuin äitini Tuulan ajaessa reen kyydissä ja ikäni karttuessa siirryin myös minä itse ajamaan.

 Ensimmäinen siperianhusky meille tuli vuonna 2005, kun lomareissulla koirien kanssa meille matkaan jäi Lefa eräältä safarikenneliltä valjakonvahvistukseksi ja eläkeläispäiviään viettämään.

 Tällä hetkellä koiralaumaamme kuuluvat malamuutit Waho, Nanuq, Nuki, Chena ja Kayimi sekä siperianhusky Takoda. Paremmille rekiurille luotamme ovat poistuneet malamuutti Hukka ja siperianhusky Lefa.

 Pääharrastuksena koiriemme kanssa on tietenkin vedätys Etelä-Suomen "arktisissa" oloissa ja käymme myös mahdollisuuksien mukaan pari kertaa talvessa vedätysreissuilla pohjoisessa. Tällä hetkellä valjakkohommissa ovat mukana Nuki, Nanuq, Chena ja Kayimi. Waho on jo siirtynyt viettämään eläkepäiviään ja Takoda ei vielä pennun kiireiltään valjakkotouhuja ehdi ajattelemaan. Vedätyksen lisäksi harrastan Nanuqin, Nukin, Chenan ja Kayimin kanssa tottelevaisuuskoulutusta ja olen myös käynyt Kennelliiton tottelevaisuuskoulutusohjaaja-kurssin ja pätevöitynyt koulutusohjaajaksi vuonna 2009.
 Näyttelyissä käymme satunnaisesti ja koiramme osallistuvat tietysti myös kaikenlaiseen muuhun puuhailuun, osallistuen esimerkiksi marja/sieni ym. metsäreissuille kantamaan tavaroita repuissa ja toimien seurana. Myös muutamissa valjakkokisoissa olemme käyneet, mutta koska malamuuttia ei ole tarkoitettu nopeuskilpailukoiraksi, on kisaaminen malamuuteilla vain leikkimielistä ja pääpaino vedätysharrastuksessame on retkeilyssä.